Cellularphonepanic

Doih!

Nyt on saavuttu Pohjois-Amerikan mantereelle ihmettelemään menoa. Jännää ku kaikki on melkein ku Suomessa, mut kaikki pikkujutut on ihan erilaiset. Tienviivat, -viitat, hanat, wc:t, ruokapaketit.. Kielessäki on jotain pientä eroa, niinku "Kanada" vs. "Canada", ei paljoo, mut tarkkakorvanen erottaa vivahteet.

Lentomatkat kesti aika mukavasti. 9:00 lähtö Suomesta, oltiin ~18:00 täällä. eli 9h. +10h tietysti aika eroon, eli semmonen 19h matkusteltiin, ei paljon nukuttu ja syötiin lentomatkalla kaks kertaa, yks lämmin ateria ja sämpylä. Pisim matka oli tietty atlantin yli, mut siin tuli matkal katottuu Rio (suosittelen, animaatio), sit Pirates of the Caribbean 4 ja vielä X-men: First class. Rio oli paras noista. Sit näin vielä Kung Fu Panda 2:n matkal Vancouveriin Chicagosta. Matka ei tuntunu "pitkältä", mut ehkä enemmän "pysähtyneeltä", matkustettiin meinaan koko ajan auringonpaisteessa.

Matka meni suhteellisen kivuttomasti. Ooteltiin yhteensä tyhjänpanttina ehkä eniten Suomen kentällä ku oltii fiksuja ja mentii tosi ajoissa sinne. Ruotsissa ehittiin vaan juosta toiseen koneeseen ja sitte se jo lähtiki. Chicagoon saapuessa kaikkien tarkastusten keskellä tajusin, et jätin takkini SAS:n koneesee. Ja kännykän tietysti takin taskuun

... -.-

Ja sit eiku asiakaspalvelutiskille hakemaan infoa mites sen sais. Päätin sitten Terminaali 1:stä mennä takasin 5:een (jonne muuten mennään Chicagossa metron tapasella junalla, ei turhan pieni kaupunki..) ja sieltä löysin takkini. Sit oli tunti aikaa tulla takasin ja jonot oli törkeeeeen pitkät ja lähel oli taas ettei oltas myöhästytty, koska tarkastuspisteeltä oli melkeinpä vielä kilometri matkaa sinne portille mistä kone lähti. Ei turhan pieni kenttä. Sanoinko jo et Chicagokin oli aika iso? Lentokoneesta ei nähny horisonttiin mihin se kaupunkialue loppuu, mihinkään suuntaan. On muuten iso kaupunki. Chicago siis.

Sit sieltä saavuttiinkin Vancouveriin, josta majoituspaikkamme emännän tytär tuli noutamaan meitä. Saatiin pientä opastusta englanninaksenttisella sjomen k(i)elela (?) ja sit suurimmaks osaks englanniks, et mitäpä on missäki ja mis ehkä käydään sitten pastori Jukka Joensuun johdolla. Täällä ollessa sit Jaska eilen illalla "hävitti" puhelimensa. Puhelimilla on ilmeisesti joku kaipuu Suomeen, koska ne ei suostu yhdistyy verkkoon, akku tyhjeni heti tääl (vaik se oli koko matkan ajan kiinni) ja sit ne karkailee koko ajan oletetusta olinpaikasta. Mut, ne on nyt löydetty ja istutaan McDonaldsin ilmaisessa WiFi verkossa kirjottelemassa juttuja. Kohta lähemma ostamaan adaptereita pistorasioihin koska kukaan ei tullu maininneeks että meijän standardi pistorasiat ei kyl oo tääl standardeja.

Tässä tältäerää. Otan valokuvia ehkä jossai vaiheessa ku niitä saa tänne laitettua kans ni näätte vähä ympäristöö mist elellään, et jotku blogit saattaa olla vaan kuvaa ja kuvatekstiä. Näihin tunnelmiin "tsing woo ju dong wi ngnga ngataa!" niinku tääl on vissii tapana sanoa (paljon vietnamilaisia täl alueella).