keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Aquarium ja jotain muuta

Beluga whale. Se on maitovalas. Tytöt tiiätteks mitä? Se on 40% bodyfat  ja silti noin upee. Think about it!
"myyyyy preciouusssssshh!" hän sihisi ja söi sammakon. Jaska ei voinut hyvin sinä iltana.

That's me. Koska käytän ite aina kameraa, miusta ei pahemmi n ole kuvia. Tässä teille komea ulkokuoreni kuitenkin muistutuksena miltä näytän. Don't mind the beard.

(Robert DeNiro gansgta äänellä) "You talkin' to me? You Talkin To Me?! Beat it, punk!" 
Nää oli hienoja lintuja. Poseerasivat kameralle ihan huolella.

Delhviini esitys. Vekkuleita ovat.

Tässä vähä katukuvaa yhen Kanadan kansallispuun alta katulampun valossa about iltakympiltä.

Opettelin piirtää pitkällä valotuksella sydämen, ihan lukijoita varten. Herkkää!
Noniin. Tänmösiä kuvia tällä kertaa. Kävästiin siis Vancouverin Akvaariossa jos on paljon ötökkää ja mönniäistä ja siinä sivussa sitten autettiin luonnonsuojeluksessa ja tutkimuksissa. Se pyörii nääs vapaaehtosten lahjotusten varassa se vesinen mesta.

Muita kuulumisia... Umm. Ei oikein. Jaska on ok, vaikka kuvasta ei niin voikkaa päätellä. On ihan kunnossa. *köh* Mietitään mm. Hawaijille matkaamista, en nimittäin löydä uikkareita mistään eikä voi käydä saunomassa ja uimassa (kumpaakaan ei täällä saa tehä alasti, mitä kummaa ja ihmettä? Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, mut tää menee jo vähä liian pitkälle...) ilman niitä, joten ajattelin mennä sit Hawaijille ostaa uikkarit. Sieltä ne ainaki löytäs.

Babai! Tätä täällä sanotaan koko ajan ku erkaantuu tiet.
Papai?
...
Popeye?
.
.
.
eiks seoo Kippari Kalle?

lauantai 15. lokakuuta 2011

"Round about" - Darth Vader, TomTom recordings.

Otsikko ei liity mitenkään tekstiin. Paitsi siten, että se käy vähä siellä sun täällä.

Intiaanien hautausmaa ja vähä maisemaa.
Käytiin siis reissulla Kelownassa jokunen viikko takaperin. Me mentiin sinne Gold Rush -trailia pitki, siis mitä muinoin kullankaivajat ja uudisraivaajat kulki aluks kävellen ja lopuks rakentivat hepposia teitä sinne. Varrella nähtiin myös kuuluisa "Hell's Gate" ja siellä oli mm. "Hell's gate - Turnaround". Mietin onkohan sen nyt tarkotus olla kääntöpaikka vai kehotus "turn around". No, käytiin siinä sitten ja yks paikan työntekijöistä jututti meitä ja ehotti meille Viewing pointtia ihan rakennuksen takana, mistä pääsis maksua vaste laskeutuu Hell's Gateen alas. Jännä ettei ehottanu sinne menoa... ehkä ei kelvata sittenkää sinne?

Kelownassa oli pieni kirkkoseurahommeli ja oltii yks yö yhen Kyllikki tädin luona (ja hänen nimensä oli Kyllikki ihan oikeestikin). Entinen nuorisotyönohjaaja. Että sitä pilkettä silmäkulmassa ja mielipiteitä asiasta ku asiasta, miten on kaikki tiedossa ja käänteet nähty. "Yks pappi ei messua pysty pilaamaan" oli sanonu arkkipiispastamme. Sanat kantautu arkkipiispan korviin ja oli sitten lähettäny Mäkinen terveisiä Kyllikille "sille Kanadan rouvalle" että oikeassapa olet. Kyllikki oli ja on viisas ihminen, opittiin yhen illan ja vierailun aikana paljon.

Hell's Gaten käpyjä.
 
Okanaga Lake ja Kelownan kaupunkia. Oli muuten aivan uskomattoman upeat maisemat. Tää on otettu paikallisen viinitilan panimo/ravintolakukkulalta. Okanaga Lake vuoristoineen oli jotain ihan uskomatitonta.
Sellaanen oli reissu Kelownaan. Tässä tänään käytiin sitten Nanaimossa, joka on saari vähän länteenpäin, Kelowna on siis idässä sisämaassa ja siel oli paljo lämpimämpää ku tääl rannikolla. Nanaimoon mentiin lautalla, joka oli about Silja Linen kokonen. Koskaan en liiottele. Mut iso se oli.
 
Tällasta jälkeä jätti ferryboat mereen. Harmi, kun ette nää vuoristoja ja kaupunkia auringonnousun aikaan mereltä. Iha jepa.
Vancouver @ dawn from sea. Paint panorama.
Harry Potterin kantapaikka. Tunnistettavissa olevat ihmiset on tehty ragella tunnistamattomiks. Tää oli siis Nanaimossa odotustilassa kun ooteltiin ferry bouttiin nousemista.
Tää oli vaa jotakin mistä oli pakko ottaa kuva. Siinä istuu kuvas keskellä kitaristi tukin päällä lauleskelemassa jotain. Could've been me. Ferry matka on iha suositeltavaa jos tykkää mereilystä, jos ja kun tuutte kaikki käymää Vancouveris.
Oh my! Melkeinpä unohtu kertoa tähä loppuun että kiitokset Matildalle Suomeen vinkistä Whiterockin mestasta. Siellä oli siistiä ja meiät toivotettii tervetulleeks jatkossaki. Seoli siis "Finnish Bethel Church", helluntaikirkko. Siel oli lepposa meininki ja hyviä tyyppejä. Saatetaan saada sieltä jopa ekat oman ikäset kontaktit! Je. Sit ollaan käyty Willingdon Churchilla, joka on joku evankelikaalinen liike, kuuntelemas opetusta. Hyvää, ytimekästä ja tiivistä settiä. Praise in, teach out menee se ilta. Pikkuhiljaa sitä kotiutuu tännekin, alkaa olla rauhallisempaa, mukavampaa ja energisempi meno. Lisää kuvia, blogeja, tekstejä ja muuta taas joskus!

Kiitti kaikille jotka mielenkiinnolla seuraatte, tai selaatte vaan kuvia arvostellen. Kiitti erityisesti niille, jotka ootte kantanu meitä rukouksissa Herran eteen. Adios amigo! Kuten täällä on tapana sanoa.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Just an update

Kiitospäivän aaton iltana päätettiin vielä tulla koneille datailemaan, tekemään siis sitä perus tehtävää, seurakunnan WiFin ulottuville. Ajattelin kertoa realistisemmin mitä me tehrään täällä, ku on ollu niin hienoa ja hekumallista noin niinku muuten.

Faktahan on, että Kanada on melko samanlainen maa ku Suomi. Ihmiset on toki vähä ystävällisempiä ja tuttavallisempia, mut toisaalta semmonen small talk meininki on vähän hämäävää. Toissa päivänä kun kävin grillintapasella ruokapaikalla ni siel oli mukava tarjoilija, joka tuli jutteleen kaikennäköstä. Selkis et tekeepi töitä päästäksee ens vuonna kouluun (täälhän lukuvuosi maksaa 20.000$ ylöspäin yliopistoissa tai AMK vastaavissa mestoissa). Juteltiin aika pitkään, mut joteki sit semmone jatkuva small talkaaminen käy joskus hermoille. Ei voi vessas käydä tai parkkipaikalta kävellä jolleki sightseeing mestalle puhumatta siitä miks ollaan täällä, mitä tehään, mite pitkään ja jotain muuta sen lisäks.

No eniwei, monet päivät menee siin että kuten moni tietää, istuskellaan FB:ssä juttelemassa Suomen suuntaan ku sielä on ilta ja tääl kello 10-12. Sit tehää iltapäivällä jotain suunniteltua duunia, pyhäkouluu, riparin suunnitteluu, hartauksia, nettipyhistä, translation hommia jne. Sit vaan datataan. Ollaan pikkuhiljaa totuttauduttu aikaeroon, kulttuuriin ja semmoseen normielämiseen täällä ni sit ollaan käyty yhes paikallises kirkossa, joka näyttäs olevan monikansallinen ja yhteiskristillinen (kai pakko jos omaa 8-9 kansallisuutta seiniensä sisällä, ni siellä on varmasti perinnettä jos jostain suunnasta pakko kunnioittaa). Se vaikutti mukavalta mestalta, ehkä siel tulee käytyy useemminki.

Mut muuten, sateista, harmaata, ei koskaan jaksa lenkkeillä, salikortit on kaks kertaa kalliimpia ku Suomessa, ulkona syödään aika harvoin ku meiän emäntä pitää meistä (liian) hyvää huolta ruokailun suhteen: "Se minuu ei haittaa, jos vaikka syötte kuinka paljon. Se minuu haittaa, jos te ette syö!" - L. Östling, inventor of famous "Lemmenjuoma" (see belowbelow...)

Joten istutaan usein vaan koneella, yhteisen harrastuksemme parissa. Mut kylhän sitä tulee tehtyä kun on aurinkoinen päivä, suunnitteilla on vaik mitä. Aateltiin käydä toistamisee Grouse Grindillä, nytku tietää et millasta se on ni ehkä osaa varautua (varmaa), sit käytii Deer Lakella, joka on paikallinen hieno järvi + puisto keskellä kaupunkia. Sit Stanley Park ja jenkkien puolen keikkareissu odottaa vielä.

Ei mittään kummempaa kuulu. Paljon on opittu vanhuksilta elämästä ja asenteesta sitä kohtaan. Mut kyl sitä kaipaa oman ikästen seuraa iha törkeesti, joteki vanhempien seuras on aina semmone pieni itsensähillintä päällä eikä oikein viiti kaikkee möläyttää ja heittää mikä muuten niin vuolaasti virtaa suusta. Ei siks, et se olis joteki törkeetä ja mautonta, mut ei ne vanhemmat ymmärrä aina. Ei kaikki nuoremmatkaa tajua aina minuu ni.. No.. nii. Ei lisättävää.

Plöp, over and out. Miulle vois joku lähettää suklaata / salmiakkia (niitä halvan salmiakkeja, parhaita, nom!)

P.S. Sain tekstarin Suomesta (joka ei ollu äidiltä!) jossa luki vapaasti muistellen "Aattelin vain muistuttaa että olet tärkeä. Tuo jotain kerrottavaa sieltä Ameriikoista. Hug!" ja sekös piristi kiitospäivän alla mieltä. :)